Ostaessasi asuntoa – uutta tai vanhaa – törmäät jossain vaiheessa energiatodistukseen, sillä sen esittäminen on pakollista myynnin yhteydessä. Sen tarkoitus on luoda vertailuluku rakennuksen energiatehokkuudella, mutta maallikolle sen lukeminen voi aiheuttaa harmaita hiuksia. Kuinka sitä siis pitäisi tulkita?
Mikä energiatodistuksen virka on?
Energiatodistus on 8-sivuinen dokumentti, joka kuvaa rakennuksen energiatehokkuutta ja on osa rakennuksen energiaselvitystä. Se tulee esittää haettaessa rakennuslupaa uudisrakennukselle sekä olemassa olevalle rakennukselle myynnin tai vuokrauksen yhteydessä.
Energiatodistuksen vertailun kohteena on vain itse rakennus ja sen tekniset järjestelmät. Siinä esitetty energiatehokkuusluokka ja E-luku perustuvat laskennalliseen kulutukseen – vuosien väliset erot lämmitystarpeeseen, rakennuksen käyttäjien määrä ja erilaiset käyttötavat voivat vaikuttaa todelliseen kulutukseen paljonkin. Sen tarkoitus ei olekaan ilmoittaa toteutunutta kulutusta, vaan luoda vertailuluku rakennusten energiatehokkuudelle.
Energiatodistuksen eri versiot – älä hämäänny E-luvuista
Rakennuksen energiatehokkuus ilmoitetaan yksinkertaistetusti E-luvulla (kWh/m2/vuosi), joka on rakennuksen energiatehokkuuden vertailuluku. Rakennus on siis sitä energiatehokkaampi, mitä pienempi sen E-luku on. Uusien, yli kolmikerroksisten asuinkerrostalojen E-luvun pitää olla alle 90 ja Skanskan tulevissa kohteissa se on keskimäärin 75. Lähes kaikki uudet kohteemme kuuluvat A-energialuokkaan.
Ensimmäiset rakennusten energiatodistukset otettiin käyttöön vuonna 2013 ja todistuksen laskentaperusteet uudistettiin vuonna 2018. Vanhan ja uuden todistuksen luvut eivät ole vertailukelpoisia keskenään ja yhtä energiatehokkaiden rakennusten E-luvut voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Kuluttajien näkökulmasta on positiivista, että energiatodistus on voimassa maksimissaan 10 vuotta, vanhan laskentatavan energiatodistukset poistuvat siis hiljalleen kierrosta.
Mihin energiatodistuksessa kannattaa kiinnittää huomiota?
Energiatodistuksen merkittävimmät tiedot uudisrakennukselle ovat neljällä ensimmäisellä sivulla. Selkein ja tärkein tieto – rakennuksen energiatehokkuusluokka – löytyy todistuksen ensimmäiseltä sivulta muiden rakennuksen perustietojen ohessa. Energiatehokkuusluokka on merkitty kodinkoneista tuttuun taulukkoon selkeällä nuolikuviolla, ja mikäli energiatodistus on laadittu uusimmalla laskentaperusteella, nuolikuvioon on merkitty alaindeksinä vuosi 2018.
Perustietojen lisäksi ensimmäisellä sivulla ilmoitetaan todistuksen laatija, laatimispäivä ja viimeinen voimassaolopäivä. Seuraavilla sivuilla sukelletaan teknisempiin tietoihin rakennuksen tiiveydestä aina ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin. E-luvun laskennan lähtötiedot on avattu tarkemmin sivuilla 3–4.
Viidenneltä sivulta eteenpäin käydään läpi toteutunutta energiankulutusta ja toimenpide-ehdotuksia E-luvun parantamiseksi. Nämä sivut koskevat vain olemassa olevia rakennuksia, vaikka ne ovatkin sisällettyinä myös uudiskohteiden energiatodistuksiin –.on siis aivan normaalia, että ne ovat tyhjiä. Lopun lisämerkinnöissä voidaan kuvata tarkemmin sellaisia rakennuksen järjestelmiä ja energiaratkaisuja, joilla on vaikutusta rakennuksen E-lukuun.
Energiatodistuksen lukuohje auttaa tulkinnassa
Energiatodistus antaa tietoa rakennuksen energiankulutuksesta ja auttaa vertailemaan rakennuksia keskenään. Siitä on siis paljon hyötyä asunnonostajalle, mutta dokumentin rakenne ja tekninen, monimutkaiselta vaikuttava, termistö voi hämmentää ensi kertaa energiatodistusta selailevaa.
Onneksi apu on lähellä. Motivan ylläpitämä energiatodistuksen lukuohje avaa nivaskan termistöä ja se kannattaa ottaa ensimmäisille lukukerroille kaveriksi – ja miksei parille seuraavallekin.