Asuntomarkkinoiden isojako tulossa

Muuttoliike kasvukeskuksiin jakaa Suomen asuntomarkkinat kahtia, sanoo Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna.

Suomen asuntovarallisuus on tuoreimpien laskelmien mukaan 250 miljardia euroa eli noin viisi kertaa valtion vuosibudjetti tai 2,5 kertaa valtionvelka. Asuntovarallisuutta vastaan on otettu lainaa noin 100 miljardia euroa.

”Kun asuntovarallisuuteen vielä liittyy korjaustarpeita arviolta 5-20 miljardin euron verran, pankkimiehen näkökulmasta lainanotto alkaa olla jo aika tapissa”, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna.

Pauna myöntää olevansa pessimisti sikäli, että hän uskoo osan Suomen asuntokannasta menettävän täysin arvonsa. Näin kehnosti on käymässä kuihtuvien paikkakuntien huonokuntoisille asunnoille.

”Meillä tulee olemaan asuntoja, jotka asutaan loppuun mutta niitä ei kannata korjata, koska ei ole kysyntää. Tulee myös olemaan asuntoja, jotka kannattaa korjata, ja paikkakuntia, joille rakennetaan uusia asuntoja.”

Muuttoliike työn ja opintojen perässä johtaa itse asiassa valtavaan uusien asuntojen tarpeeseen.

”Tämä maa tarvitsee kasvukeskuksiin lisää uusia asuntoja, etenkin kohtuuhintaisia pienempiä asuntoja, koska sinkku- ja dinkkutalouksia on paljon. Asuntopolitiikan tavoitteet perustuvat kuitenkin edelleen neljän hengen perusperheisiin, siitä pitäisi päästä eroon”, sanoo Pauna.

Tässä murroksessa asuntosijoittajilla on Paunan mukaan keskeinen rooli - niin instituutiosijoittajilla, yksityisten omistamilla sijoitusyhtiöillä kuin henkilösijoittajillakin.

”Asuntosijoittaminen on vallan mainio tie, kun tarvitaan lisää vuokra-asuntoja ja erilaisia vuokranantajia. Asuntosijoittajat myös tasoittavat uusien asuntojen kysyntää talouden käänteissä.”

Pauna povaa eriytymistä myös asuntolainamarkkinoille: pikkupaikkakunnilla pankkikilpailu on vähäistä, kasvukeskusten asuntoluottomarkkinoilla kilpaillaan. Mutta sielläkin pankit syynäävät vakuudet entistä tarkemmin.

”Jos asuntomarkkinoilla koko maassa tapahtuu isojako, metropolialueelle tulee pienempi uusjako. Helsinkikin jakaantuu useampiin vyöhykkeisiin sen mukaan, missä vakuudet ovat. Pankinjohtaja joutuu miettimään, mikä on vakuuden arvo kymmenen vuoden päästä.”

ari-pauna-1140x600.jpg