Ekompi kotiympäristö

Ympäristöarvoilla on keskeinen rooli uusien asuinalueiden suunnittelutyössä. Luonnon kunnioittaminen vahvistaa myös paikan imagoa.

Teksti Maria Rautio Kuvat Heli Hirvelä, Mikko Vähäniitty, Skanska

Kaupunkien vetovoima kasvaa jatkuvasti kaikkialla maailmassa. Suomalaisista jo yli 70 prosenttia asuu urbaanissa ympäristössä, monipuolisten palvelujen äärellä. Kaupunkisuunnittelussa kestävän kehityksen kysymykset ovat nyt keskiössä. Ihmisten elämäntapojen ja asumisen ratkaisujen on tulevaisuudessa noudatettava yhä vahvemmin maapallon kantokyvyn rajoja.

Kun uuden asuinalueen suunnittelu alkaa, tärkeimmät ympäristöratkaisut päätetään jo alkumetreillä. - Rakentajana ja projektikehittäjänä meillä on keskeinen vastuu olla mukana luomassa sellaisia asuinpaikkoja, joissa huomioidaan ympäristön ja ihmisten hyvinvointi kauaksi tulevaisuuteen, Skanskan ympäristöpäällikkö Mia Andelin muistuttaa.

Kaikki alkaa tonttikaupasta

Sijainnilla on suuri merkitys, kun pohditaan kokonaisen asuinalueen kehittämistä tai pienemmän mittakaavan projektia. Hyvät julkisen liikenteen yhteydet vähentävät autoilusta syntyvää hiilijalanjälkeä ja arjen peruspalvelujen läheisyys pitää asukkaiden elinpiirin kompaktina. Esimerkiksi Tampereen Härmälänrannan toisen vaiheen valmistuttua uusi kaupunginosa tarjoaa kattavan valikoiman harrastusmahdollisuuksia, paikkoja ihmisten kohtaamisille ja yhteisöllisyyden synnylle, kauppoja sekä työtilaa lähes 3 000 ihmiselle. - Aluesuunnittelussa tavoitteemme on rakentaa parempaa yhteiskuntaa: toimivia, viihtyisiä ja turvallisia asuinpaikkoja, jotka tarjoavat tekemistä, palveluja ja työpaikkoja. Onnistumisen edellytyksenä on sujuva yhteistyö eri tahojen kanssa laajalla rintamalla niin Skanskan sisällä kuin ulkopuolellakin, Andelin sanoo.

Energiatehokkuutta talojen sijoittelulla

Uudet asuinalueet palveluineen voidaan suunnitella alusta asti energiaviisaiksi. Energiaratkaisuja, alueella liikkumista ja olemassa olevan kunnallistekniikan hyödyntämistä tutkitaan huolella. Tärkeä osa onnistunutta aluesuunnittelua on rakennusten massoittelu eli muodon mitoittaminen tontille optimaalisesti. Rakennusmassojen lämpöteknistä käyttäytymistä mallinnetaan energiasimuloinnin avulla. Lisäksi tutkitaan mahdollisuutta aurinkoenergian hyödyntämiseen ja tarkastellaan alueen tuuliolosuhteita.

- Rakennuksen lopulliseen energiankulutukseen vaikuttaa ennen kaikkea koko, muoto ja sijainti. Talossa ei saa  olla liikaa koloja ja aukotuksia, kun tavoitellaan mahdollisimman ekotehokasta kokonaisuutta, Skanskan kaavakehitysjohtaja Hille Kaukonen kertoo. Jyväskylän Kankaalla tavoitteena on maksimoida aurinkosähkön tuotto koko alueella. - Ensimmäisten asuntokohteiden, Rainan ja Tampuurin, katoille on tässä vaiheessa tehty varaukset siten, että aurinkojärjestelmän asentaminen jälkikäteen on helppoa. Kohteissa, joissa sähkökäyttö on runsaampaa, aurinkosähköjärjestelmä toteutuu jo rakennusvaiheessa. Näitä ovat esimerkiksi Kankaan vanhan paperitehtaan siipiosa, jossa sijaitsee muun muassa Luova kampus, Skanskan hankekehityspäällikkö Noora Sokero sanoo.

Minne autot, miten hoidetaan jätteiden keräys?

Ympäristötehokkaaseen asuinalueeseen kuuluvat keskeisenä autopaikoituksen ja jätehuollon organisointi sekä ratkaisut, jotka kannustavat tulevia asukkaita lajitteluun. Jyväskylän Kankaan liikennejärjestelyissä huomioidaan ensisijaisesti jalankulku ja pyöräily. Asuinalueen reunamille rakennetaan iso paikoitushalli, joten taloyhtiöiden pihamaat pysyvät rauhallisina. Myös Vantaan Kivistön uudessa keskustassa pysäköinti ohjataan parkkitaloihin. - Pysäköintiasioissa kannattaa miettiä tulevaisuuden näkymiä mahdollisimman monelta kantilta. Jos autoilu joskus radikaalisti vähenee, erityyppisillä paikoitusratkaisuilla osa asuinalueiden autopaikoituksista voidaan helposti muuttaa vaikkapa puistoiksi, asuinkortteliksi tai leikkikentäksi Kaukonen sanoo. Jätteiden keräyksessä mietitään uusia innovaatioita. Vantaan Kivistössä, Helsingin Kruunuvuorenrannassa ja mahdollisesti Espoon Finnoossa on tarkoituksena ottaa käyttöön putkikeräysjärjestelmä, jolloin jäteautot pörräävät kortteleissa harvemmin.

Alueen vahva imagotekijä

Ympäristöasioissa ollaan aluesuunnittelun osalta edetty harppauksittain viimeisen viiden vuoden aikana. - Etenkin nuorempi sukupolvi on kiinnostunut asuinpaikkansa ympäristöratkaisuista. Ekologisuus on tärkeä osa alueen imagoa ja vaikuttaa asuntojen arvoon. Parhaiden ratkaisujen löytämisessä avainsanoja ovat kumppanuus ja yhteistyö. Keskustelemme asioista ja jaamme tietoa saman pöydän ympärillä kaavoittajan, sidosryhmien, viranomaisten sekä mahdollisten muiden rakennusyhtiöiden kanssa. Yhteinen tavoitteemme on luoda kaikin tavoin onnistunut aluekokonaisuus, Kaukonen sanoo.

One Planet Living ohjaa aluesuunnittelua Kivistössä ja Kankaalla 

Alun perin brittiläistä One Planet Living -konseptia sovelletaan ensimmäistä kertaa Suomessa Vantaan Kivistön ja Jyväskylän Kankaan uusien asuinalueiden suunnittelussa. Malliin sisältyy kymmenen ekologisuuteen ja hyvinvointiin tähtäävän periaatetta, jotka liittyvät kaavoitukseen, rakentamiseen sekä alueen palvelujen suunnitteluun. Tavoitteena on muun muassa vähentää kaupunginosan hiilidioksidipäästöjä ja jätteen määrää, suosia lähiruokaa, paikallisia raaka-aineita ja säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Kankaalla luodaan konseptin mukaisesti mahdollisuuksia pyöräilylle ja kävelylle, rakennuksista tehdään energiatehokkaita ja lisäksi hyödynnetään aurinkoenergiaa.

Tampereen Härmälänrannasta muodostuu monipuolinen asumisen, palvelujen ja työelämän keskittymä, jonka suunnittelun sydämessä ovat ekologisuus ja sosiaalinen kestävyys.

Helsingin Kuninkaantammesta rakennetaan ekologisesti kestävää kaupunkiympäristöä.

Jyväskylän Kangas on uusi kaupunginosa, joka rakentuu ainutlaatuiseen vanhaan tehdasympäristöön.