Asuminen on moniulotteinen kokemus

Ihmiset hakevat asumiselta muutakin kuin toimivuutta. Kodikkuus, kauneus ja asuinalueen ”sielu” saavat ihmisen kiinnittymään tiettyyn paikkaan, pohtii yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie Aalto yliopistosta.

Teksti Maria Rautio Kuvat Pauliina Salonen

”Arjen toimivuus on pitkälti kiinni perhe- ja elämäntilanteesta suhteessa asuinalueeseen. Lapsiperheissä korostuu lähiympäristön turvallisuus ja tietyt palvelut leikkipuistoista päiväkoteihin. Aikuisille tärkeitä asioita ovat esimerkiksi hyvät liikenneyhteydet eri suuntiin. Ikääntyneillä lähiympäristön merkitys kasvaa. Olennaista on turvallisuus, esteettömyys ja rauhalliset viheralueet penkkeineen. Kaikki edellä mainitut asiat ovat kaavoituksessa ja asuntosuunnittelussa huomioitavia laatutekijöitä, ja niitä on tuettava systemaattisella tutkimuksella ja toteutuneiden asuinalueiden jälkiarvioinnilla.

Jo yleiskaavassa on olennaista pohtia eri yhdyskuntatoimintojen suhdetta toisiinsa.  Asemakaavasuunnittelussa on mahdollista varmistaa turvalliset kulkuyhteydet kotien ja koulujen välillä, virkistysalueiden laatu tai yksityisten ja julkisten palvelujen sijoittuminen. Asuntosuunnittelussa korostuvat muun muassa valon ja melu suhde rakennukseen, näkymät viheralueisiin ja  piha-alueiden käytettävyys.

Asuntokuntien pienentyminen ja monikulttuurisuus ovat tällä hetkellä kasvavia trendejä. Koteja on suunniteltava vaihtelevammin ja erilaiset tarpeet huomioiden. Asuntosuunnitteluun vaikuttavat myös jakamistalous ja uusyhteisöllisyys.

Asuinalueen kokemuksellinen puoli on vaikeammin määriteltävä laatutekijä. Epäilemättä asukkaat etsivät kodikkuutta, kauneutta ja asuinalueen ”sielua”, johon voi kiinnittyä ja jonka voi kokea omakseen. Asuinaluetta tai asuntoa ei tulisi nähdä ”koneena”, jossa suoritetaan asumistoimintoja vaan olennaisena osana ihmisen  olemista maailmassa, kotiutumista sekä tuttuuden ja turvallisuuden tunnetta. On  tärkeää, että asukkailla on aktiivinen rooli asuinalueiden kehittämisessä.”