Sijoitusasunto mukana elämän käänteissä

Sijoitusasunto voi olla välillä vuokralla, välillä omassa käytössä. Näin se tuo joustoa eri elämänvaiheisiin.

Kun kysyy asuntosijoittamisen asiantuntijoilta, millainen on tyypillinen asuntosijoittaja, vastaukset vaihtelevat paljon.

”Kyllä asuntosijoittajien kirjo on kovin laaja. Yksi yleinen tyyppi voisi olla esimerkiksi perinnön saanut yksityishenkilö, joka miettii mitä rahalle pitäisi tehdä”, sanoo Helsingin OP:n rahoitusjohtaja Vesa Väätänen.

Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva taas painottaa, että yhä useampi asuntosijoittaja on liikkeellä ilman perittyä pääomaa. Hän on havainnut nuoremman asuntosijoittajapolven nousun.

”Nuoret ovat todistaneet, että kunhan on jonkinlainen alkupääoma, se riittää. Esimerkiksi 10 000 eurolla ja lainan avulla voi päästä alkuun. Tosin nyt korot ovat niin alhaalla, että se voi antaa vääränkin kuvan sijoittamisen helppoudesta.

Toinenkin yleinen asuntosijoittajatyyppi Koro-Kanervalla on mielessä.

”Tyypillinen asuntosijoittaja on viisissäkymmenissä oleva nainen. Ei siis mikään perijätär tai johtaja-asemassa vaan opettajatyyppinen henkilö.”

Vastaukset kuvastavat sitä, että asunto on sijoitus, joka sopii moneen elämäntilanteeseen. 

Nuorilla työssäkäyvillä on riskinottokykyä ja aikaa odotella sijoituksen arvon kehittymistä. Tyypillinen sijoitustilanne on myös silloin, kun nuori pari muuttaa yhteen ja toisen koti annetaan vuokralle.

Ylimääräinen pikkuasunto saattaa osoittautua hyödylliseksi myös tilanteessa, kun perhe kasvaa ja mieleen tulee lastenhoitajan palkkaaminen.

Ruuhkavuosina voi tulla tarve saada perheen isovanhemmat tai joku heistä asumaan lähemmäs. Tällainen tilanne syntyy, jos esimerkiksi ikääntyvien terveys vähitellen heikkenee tai iso omakotitalo muualla Suomessa käy liian työlääksi.

Yhtä hyvin tilanne voi olla toisin päin. Esimerkiksi isovanhemmat ostavat asuntoja odottamaan lastenlasten aikuistumista. Samaa tekevät yhtä lailla myös vanhemmat.

”Vanhemmat miettivät, että muksuille voisi hankkia valmiiksi asunnon kasvukeskuksesta ja laittaa sen vuokralle, kunnes he muuttavat”, kuvaa Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia lapsille asuntoa hyvissä ajoin etukäteen. Usein kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat aikuisuuden kynnyksellä, myös oman kodin lainat on ainakin suurimmaksi osin maksettu. Silloin monet harkitsevat sijoitusasuntoa, jonka voi antaa itsenäistyvän nuoren käyttöön esimerkiksi opiskelun ajaksi.

Ikääntyvässä Suomessa yhä useampi hakee sijoitusasunnosta myös vanhuuden turvaa.

”Monet lähtevät tavoittelemaan vuokratulosta lisäeläkettä”, kertoo Koro-Kanerva.

Sijoitusasunnon kassavirta täydentää mukavasti julkista eläketurvaa, jonka riittävyydestä yhä harvempi on vakuuttunut. Vuokratuloja voi käyttää tarvittaessa myös yksityisen sektorin hoivapalveluiden kustantamiseen.

”Monet vuokranantajat ovat aika iäkkäitä, eikä ole varmaa jatkavatko perilliset toimintaa. Siksi on positiivista, että saamme koko ajan uusia asuntosijoittajia nuoremmasta päästä tilalle”, Koro-Kanerva summaa.